Haastattelu on eräs tyypillisimmistä tavoista hankkia tietoa viestintä- ja markkinointisisältöjä varten. Kuinka kaikkia osapuolia hyödyttävä haastattelu kannattaa toteuttaa?
”Mistä löydän luotettavaa tietoa?” ”Kuka tietää tästä asiasta eniten?” Noihin kahteen kysymykseen on yleensä löydettävä vastaus ennen kuin hyvä artikkeli, uutinen, postaus tai jokin muu viestintäsisältö on mahdollista synnyttää. Jos et itse tiedä asiasta tarpeeksi eikä netin tietotoimistokaan osaa kysymyksiisi vastata, on syytä ottaa yhteyttä oikeisiin asiantuntijoihin. Oikealle henkilölle esitellyillä haastattelukysymyksillä saat yleensä käyttöösi viimeisimmän tiedon asiasta kuin asiasta.
Miksi haastateltava suostuu haastatteluun?
Haastateltavalla henkilöllä on oltava jokin motiivi, miksi hän käyttää kallista aikaansa haastatteluun sinun kanssasi. Moni ihminen suostuu haastateltavaksi ihan vain ”viran puolesta”. Useilla viranomaisilla on jopa tiedonantovelvollisuus, joten heidän on vastattava kysymyksiisi. Joillain ihmisillä ja organisaatioilla on puolestaan oma vahva missio ja agenda, jolle he haluavat saada haastattelun kautta näkyvyyttä. Yritykset myyvät tuotteitaan ja palvelujaan, yhteisöt ja poliitikot omia ideologioitaan.
Asetu haastateltavan asemaan: mitä näkyvyys artikkelissa tai videossa tarjoaa juuri hänelle tai hänen taustaorganisaatiolleen ja arvomaailmalleen?
Miten haastattelu tapahtuu käytännössä?
Korona-aikoina on aika selvää, että kaikki haastattelut tapahtuvat etänä. Joko puhelimitse tai jonkin neuvotteluapin välityksellä. Verkkoyhteyksien on oltava kunnossa, ettei keskustelu katkeile tai pätki. Muutama mökiltä tekemäni haastattelu on ollut vaarassa epäonnistua teknisistä syistä, mutta lopulta kaikki on saatu kunnialla maaliin asti.
Joissain tapauksissa sähköpostihaastattelu on kätevin tapa toimia. Sen vahvuuksia on, että sekä kysymyksiin että vastauksiin voi tarvittaessa käyttää aikaa juuri niin pitkään kuin haluaa. Haastattelun tekijälle voi tosin tulla ongelmia, jos vastaaja kirjoittaa sähköpostivastauksensa hyvin jäykän kirjalliseen muotoon. Juhlapuheista ja virkamiesjargonista voi olla vaikeaa koostaa eläväistä artikkelia.
Muistiinpanoja vai tallenteita?
Kellään meistä ei ole niin hyvä muisti, että voisimme haastatteluissa luottaa vain siihen. Haastattelun sisältö on aina tavalla tai toisella tallennettava. Videossa tai podcastissa tallentaminen on jo alusta alkaen itsestäänselvyys ja sisällön lopullinen toimitustyö tapahtuu vasta tallennetta editoitaessa.
Kirjoitetuissa artikkeleissakin haastattelut voi tallentaa ja kirjoittaa artikkelit sitten tallenteiden pohjalta. Se on kuitenkin niin aikaa vievää puuhaa, että yleensä kannattaa tyytyä omiin muistiinpanoihin.
Itse kirjoitan haastattelun aikana hyvin paljon muistiinpanoja. Niiden pohjalta voisi kirjoittaa artikkelien sijaan jo lyhyitä novelleja. Lopulliseen juttuun käytän vain murto-osan kaikesta aineistosta.
Tarjoa artikkeli tai video tarkastettavaksi
Yritän kirjoittaa artikkelit valmiiksi mahdollisimman pian haastattelun jälkeen. Näin asiat ja teemat ovat minulla vielä tuoreessa muistissa. Niin hyviä muistiinpanoja en osaa ainakaan itse kirjoittaa, että voisin niiden pohjalta vielä pari viikkoa myöhemmin kirjoittaa hyvää artikkelia.
Kun artikkeli (tai video tai podcast) on valmis, on se syytä käyttää haastateltavalla tarkastettavana ennen sen julkaisemista. Minä en ole virheetön, tuskin sinäkään. Siksi tarkastuskierros on välttämätön. Yksikään vastuullinen viestijä tai markkinoija ei halua julkaista sisältöä, joka sisältää asiavirheitä. Niistä seuraa ongelmia sinulle itsellesi, toimeksiantajallesi ja haastateltavalle. Win-win -tilanteen sijaan löydät itsesi loose-loose -tilanteesta.
Journalisteilla on aivan omat sääntönsä artikkelien tarkastamisesta, joihin en tässä uppoudu sen tarkemmin. Se sisällöntuottaminen, josta minä tässä artikkelissa kirjoitan, ei ole journalismia. Tässä on kyse viestinnästä, markkinoinnista ja sisältömarkkinoinnista.
Muista myös aina kertoa haastateltavalle koska ja missä kanavassa / kanavissa valmis juttu lopulta julkaistaan. Yleensä otan tämän puheeksi jo aivan haastattelun alussa. Jos et heti itse tiedä tarkalleen julkaisuajankohtaa, paljasta myös tämä haastateltavalle avoimesti. Kerro aika heti kun se selviää. Verkkojutussa kannattaa lähettää jutun suora www-osoite, jolloin haastateltava pääsee helposti jakamaan tarinaa eteenpäin somessa ja omilla sivuillaan.