Artikkeli, blogi, uutiskirje tai raportti on juuri niin toimiva, tehokas ja kiinnostava kuin sen otsikkokin on. Jos otsikkosi on tylsä, epäselvä tai liian pitkä, ei lukija vaivaudu muuten ties kuinka nerokasta tekstiäsi lukemaan.
Otsikon lyhyys ei tietenkään ole oikeasti otsikon kaikista tärkein juttu tai itseisarvo. Saman asian voi kuitenkin kertoa muutamalla sanalla, tai muutamalla kymmenellä sanalla. Tiivis, tietoa ja tunnetta yhdistävä otsikko toimii parhaiten. Niin diginä ja somessa kuin pergamentille kirjoitettunakin.
Otsikolle tarjolla oleva tila on yleensä aina tavalla tai toisella rajoitettu. Siksi minkäänlainen lörpöttely ja jaarittelu eivät kuulu yhdenkään asiatekstin otsikkoon.
Ole tiivis myös vessan seinällä
Artikkeli, blogi, uutiskirje, some-postaus, muistio, raportti tai vaikka kirjoitus vessan seinällä. Kaikissa olisi vaikuttavuuden vuoksi syytä olla lyhytsanainen.
Sähköpostin otsikkokenttä paljastaa otsikon tiivistämisen merkityksen. Otsikon pituutta ja merkkimäärää ei ole sähköpostiohjelmissa yleensä rajoitettu. Älä kuitenkaan anna sen johtaa sinua harhaan. Kirjainmäärästä riippuen yli viiden sanan otsikot eivät välttämättä näy sähköpostin Saapuneet-kansiossa kokonaan. Kännykän pikkuruudulla ne näkyvät vielä läppäriäkin huonommin.
Tee siinä sitten vajavaisin tiedoin päätöksiä, että mikä kymmenistä (tai sadoista) viesteistä kannattaa avata ja mikä poistaa. Veikkaan, että jokainen meistä on poistanut vahingossa erittäin tärkeitä viestejä, kun ei ole liian pitkän tai muuten huonon otsikon vuoksi ymmärtänyt viestien merkittävyyttä. Minä ainakin olen.
Asiasanat otsikkoon – varsinkin tiedotteessa
Jos yrität tavoittaa journalistia mediatiedotteella, on otsikkohaaste aivan sama kuin sähköpostissakin. Toimituksiin saapuu päivittäin kymmeniä tiedotteita. Huomion herättäminen vaatii oikeiden signaali- ja asiasanojen lisäksi myös lyhyttä ilmaisua. Se on yhdistelmä, jolla voit nostaa oman tiedotteesi esiin ja saada sen avattuna journalistin ruudulle.
”Lehdistö- ja mediatiedote 1.6.2022” ei siis ole oikea tapa aloittaa tiedotteen otsikko. Tähän legendaariseen otsikointiklassikkoon törmää kuitenkin nykyäänkin säännöllisesti.
Kysymysmerkillä vai ilman?
Kysymysmerkki on otsikossa kokenut inflaation klikkiotsikoiden aikakautena. Se voi toimia (kuten tämän tarinani otsikoinnin kohdalla toivon), mutta saattaa herättää joissain lukijoissa myös inhon väreitä. Jos toisaalta vastaat tekstissäsi otsikkosi kysymykseen selkeästi, niin silloin kysymysmerkin käyttö on perusteltua. Toivon, että olen itse onnistunut vastaamaan, miksi viittä sanaa kannattaa pitää hyvänä nyrkkisääntönä otsikossa.
Asiasanat ovat luonnollisesti myös tärkeitä. Varsinkin hakukoneiden kannalta. Tässä tekstissä ne ovat ainakin ”otsikko”, ”blogi”, ”asiasana”, ”kysymysmerkki” sekä ehkä jopa ”vessakirjoitus”. Mahdollisesti vielä juuri tuossa tärkeysjärjestyksessä.
Otsikon lisäksi asiasanojen on hyvä löytyä tekstistä muualtakin. Papukaijana niitä ei kannata kuitenkaan toistaa. Ainakin Google on perinteisesti rankaissut siitä, jos jotain asiasanaa viljelee tekstissä liikaa. Teksti ei nousekaan hakulistojen kärkeen vaan kokee kovan kohtalon tippumalla pahnan pohjimmaisten joukkoon.
Jos kaipaat ideointiapua ja uusia ajatuksia sinun alasi viestintään ja otsikointiin, ota yhteyttä info@viestintapalvelu.fi