Tällä viikolla itsellä oli kalenterissa taas merkintä blogivuorosta. ”Huaah”. Sama huokaisu kuuluu varmaan muidenkin suusta vastaavassa tilanteessa? Mutta ei tarvitse kuulua, kun et aseta itsellesi turhia kirjoituspaineita ja muistat perusvinkit, jotka pätevät moneen muuhunkin tekstintuottamiseen.
Olin hiljattain opastamassa asiantuntijatehtävässä työskentelevää henkilöä blogikirjoittamisen perusteisiin. Hänellä oli jo kokemusta asiantuntijatekstin tuotosta verkkoon, mutta blogin kirjoittaminen tuntui jännittävän normaalia enemmän.
Tunnelma kuitenkin vapautui selvästi, kun näytin tämän jutun lopussa kuvituskuvana olevan sliden.
Ensimmäinen taso ennen minkään kirjoittamisen aloittamista onkin seuraava:
- Tiedosta kenelle olet kirjoittamassa (asiakas, suuri yleisö, toiset asiantuntijat yms.).
- Käytä yleis- ja arkikieltä sekä niin sanottua täsmätekstiä, mutta muista myös tunteet.
- Huomioi lukutapa, sillä lukija usein silmäilee tekstiä ja mihin kaikkeen silmä silloin voikaan kiinnittyä.
Nämä ohjeet ovat yleispäteviä, eivätkä sinänsä auta tekstinluomisen tuskassa. Ne antavat kuitenkin hyvät raamit niin työn aloittamiseen kuin lopputuloksen viimeistelyyn.
Mieti aiheesi ja muutama ydinasia siihen liittyen
Kirjoittamisen prosesseja on erilaisia. Yksi tykkää tehdä tajunnanvirtaa ja suoltaa tekstiä niin asiasta kuin kaikesta siihen liittyvästä. Toinen kirjaa ranskalaisilla viivoilla mahdollisia aiheeseen liittyviä yksityiskohtia. Kolmas ei pääse kunnolla alkuun, koska jämähtää miettimään otsikkoa.
Olit sitten millainen kirjoittaja tahansa, kannattaa niin lukijan kuin itsesi vuoksi täsmentää riittävän tarkasti mielessä aihe, josta on kirjoittamassa. Sen jälkeen kannattaa vielä miettiä, miksi tuosta aiheesta kirjoittaa (mitä sanottavaa sinulla on) ja mitä blogikirjoituksellaan tavoittelee (mitä lukijan pitäisi siitä saada tai miten toivot hänen toimivan).
Seuraavaksi onkin ehkä jo helpompaa miettiä vaikkapa kolme erityistä nostoa (väliotsikot), joita asiastaan haluaa tuoda esiin. Kullekin näistä voi suoda 2-5 tekstikappaletta kyseisen väliotsikon alla.
Karsi turha, tue silmäiltävyyttä
Onko hyvä blogiteksti lyhyt vai pitkä? Meillä itse kullakin on kokemusta siitä, kuinka pitkään ja paljonko jaksamme lukea. Fakta varmaan on, että mitä lyhyempi teksti, sitä enemmän kaikki säästävät aikaa!
Toisaalta pitkääkin tekstiä silmäillään eteenpäin, mikäli sen sisältö on kiinnostava ja kokonaisuus motivoi muotoilullaan. Yhtälailla lyhyt teksti voi jäädä lukematta, jos se on tylsä tai näyttää tylsältä.
Niin tai näin, kun tekstisi on lähtökohtaisesti mielestäsi valmis, alkaa rankin vaihe: turhan karsiminen.
Omaa tekstiä kannattaa lukea kriittisesti sekä deletoida toisto ja jaarittelu. Mieti, miten voit lyhentää virkkeitä ja saada lauseista ytimekkäitä. Lue tekstisi ääneen. Jos virke on pitkä, hengästyt lukiessa. Uskalla katkaista ylipitkät virkkeesi pisteellä.
Tekstiä kannattaa miettiä myös visuaalisesti. Selkeyttä ja ja jäsenneltyä kokonaisuutta tukee sekin, kun sinulla on
- sopiva kappalepituus,
- väliotsikot ja
- hyödynnät esimerkiksi bulletlistoja sopivissa kohdissa.
Viilaa otsikko lopuksi: anna lukijalle lupaus sisällön ja otsikon suhteesta
Kuinka monta kertaa olet aloittanut jonkun jutun lukemisen, koska otsikko on koukuttanut. Lukiessasi sisältöä olet kuitenkin todennut, ettei asia vastaa lainkaan sitä, mitä odotit. Juuri tästä syystä ei blogitekstin kirjoittamista kannata aloittaa tarkan otsikon vääntämisestä. Otsikko syntyy kyllä, kun varsinainen tekstisisältö on valmis ja näet, mistä tulit kirjoittaneeksi.
Otsikko saa toki olla herättelevä ja olisi hienoa, jos se olisi klikkaamaan houkuttava. Pitäydy siinä kuitenkin totuudessa. Anna lukijalle lupaus: tekstisi kertoo siitä, mitä otsikossa lukee.