Haastattelu toimii usein parhaimpana tietolähteenä, kun halutaan saada nopeasti tietoa asiasta kuin asiasta. Sitä ennen on kuitenkin löydettävä jostain paras ja mielellään myös ulosanniltaan hyvä asiantuntija, jota haastatella.
Ihmiset suhtautuvat haastattelupyyntöihin monella eri tavalla. Oman kokemukseni mukaan pyyntöihin vastataan lähes aina myöntävästi, oli kyseessä sitten kuinka kiireinen rouva tai herra tahansa. Vastaus on myönteinen siis myös siinä tilanteessa, että haastattelupyynnön esittää joku Hesaria tai tv-uutisia pienempi media. Kokeneemmat kehäketut näkevät jokaisen haastattelun hyvänä mahdollisuutena levittää omia ajatuksiaan laajemmalle yleisölle. Kun haastattelun pohjalta tehty artikkeli julkaistaan netissä, löytyy se sieltä erilaisten hakupalvelujen kautta maailmanloppuun saakka.
Vasta hetki sitten työelämässä aloittaneelle henkilölle haastattelu voi puolestaan olla aidosti jännittävä ja aivan uusi kokemus. Aika monta kertaa on minultakin kysytty, miten haastatteluun pitää valmistautua.
Yleisneuvona olen sanonut, että ota rennosti ja ole vain oma itsesi, niin haastattelu sujuu kaikkien kannalta mukavasti.
Hyvä haastattelija osaa tunnistaa haastateltavan mielentilan jo muutaman ensimmäisen lämmittelykysymyksen perusteella. Kahta täsmälleen samanlaista haastattelutilannetta ei ole, eivätkä kemiat ihmisten välillä valitettavasti aina natsaa. Siksi haastattelun molempien osapuolien on hyvä olla liikkeellä avoimin mielin. Varsinkin haastattelijan on osattava kuunnella haastateltavaa ja ohjailtava tarvittaessa haastattelua oikeaan suuntaan.
Vastaa kysymyksiin useammalla sanalla
Haastateltava asiantuntija on aina haastattelutilanteen päätähti. Hyvä haastattelija on puolestaan saman tilaisuuden puheenjohtaja. Ei tosin aina. Itse olen muutaman kerran törmännyt tilanteeseen, jossa haastateltavalla henkilöllä on ollut niin valmiit ja myös omaan agendaani sopivat vastaukset valmiina, että pelkkä monologin kuuntelu ja muistiinpanojen tekeminen on riittänyt. Hyvin harvinaista tämä kuitenkin on.
Huonoimpia vastauksia haastattelussa ovat yhden sanan vastaukset. ”Kyllä”, ”ei”, ”ehkä”. Ne eivät vie haastattelua juurikaan eteenpäin, vaan jättävät usein molemmat osapuolet kiusalliseen tilanteeseen. Osaava haastattelija ottaa tällaisen tilanteen haltuun jatkokysymyksillä. Jos vastaukset jatkuvat kuitenkin edelleen yhden sanan mittaisina, on haastattelun tuottama informaatioarvo hyvin pieni. Aikaa kuluu silloin hukkaan molemmilta osapuolilta.
Kasvokkain saadaan kaikki viestintäkanavat tehokkaasti käyttöön
Koronasulkujen vuoksi yhä useammat haastattelut tapahtuvat nykyisin Teams/Zoom/Meetin kautta. Tämä on sikäli hyvä kehityssuunta, että mukaan tuleva eläväkuva mahdollistaa tehokkaamman viestinnän erityisesti puhelinhaastatteluihin verrattuna. Myös haastattelun kannalta olennaisten dokumenttien jakaminen onnistuu tarvittaessa, vaikka aivan välittömästi kesken haastattelun. Tämä on erittäin hyödyllistä kaikkien osapuolien kannalta ja nopeuttaa usein viestintää.
Kasvokkain ja fyysisesti samassa tilassa tapahtuvan haastattelun edut ovat kuitenkin kiistattomat: sanattoman viestinnän koko paletti on läsnä tilanteessa. Tällöin ei keskitytä yhtä helposti pelkkään tiukkaan (ja usein kuivaan) faktaan, kuten esimerkiksi puhelinhaastatteluissa helposti tapahtuu. Ihmiset ovat ihmisiä ja täynnä myös tunteita. Ne välittyvät aivan eri tavalla, kun tavataan kasvokkain. Tunnekokemukset välittyvät osaavan toimittajan kautta eteenpäin myös lukijalle / katselijalle / kuuntelijalle ja tuovat tarinaan lisää syvyyttä.
Kaipaatko koulutusta tai sparrausta haastatteluihin? Haluatko oppia, kuinka haastattelussa kannattaa käyttäytyä? Vai haluatko itse oppia huippuhaastattelijaksi? Ota yhteyttä info@viestintapalvelu.fi, niin kerromme lisää.
Kuva: Pixabay