Viestintästrategia ja vuosisuunnitelma ovat aina vaivan väärtti

Tuntuuko sinustakin, että kaikki muuttuu koko ajan? Algoritmit muuttuvat melkein päivässä ja kohdeyleisöt hyppivät kanavasta toiseen. Uutisetkin saa somesta ennen kuin ne päätyvät virallisiin medioihin. Tällä menolla viestintä saattaa helposti tuntua epätoivoiselta takaa-ajolta. Näin ovat ainakin asiakkaani minulle huokailleet.

Mutta mitä, jos koko kaaosta ei tarvitsekaan jahdata? Mitä jos ratkaisu on katsoa vähän kauemmas – ja vähän syvemmälle? Strateginen viestintä tuo suunnan kaaoksen keskelle.

Viime kuukausina olen saanut tehdä useiden asiakkaideni kanssa viestinnän suunnittelua ja strategista sparrailua. Yhteinen nimittäjä näissä projekteissa on ollut halu kehittää viestintää pitkäjänteisemmin. Yrityksillä on halu päästä irti turbulenttien aikojen reaktiivisesta tekemisestä, jota on tehty pahimmillaan turtuneena ja resurssien äärirajoilla. Proaktiivisuutta tekemiseen siis kaivataan. Se onkin askel parempaan, mutta se kannattaa suunnitella hyvin, jotta tekemiseen saadaan systemaattinen ja liiketoimintaa tukeva ote.

Viestintästrategia ei ole ikuisuustuote

Moni on huomannut, että pari vuotta takaperin tehty viestintästrategia ja somesuunnitelmat eivät oikein enää toimi. Kanavat ja yleisöt ovat muuttuneet todella vauhdilla ja jopa ääripäästä toiseen. Hyväksi hetki sitten havaittu ei puhuttelekaan, saati tavoita, enää oikeita ihmisiä.

Olen äärimmäisen iloinen aina, kun minulta kysytään apua viestinnän suunnitteluun ja kehittämään sitä suuntaan, joka tukee yrityksen strategisten tavoitteiden toteuttamisessa.

Autan mielelläni yrityksiä näkemään oman viestinnän kokonaisuutensa, löytämään viestinnän paikat ja tekemään uudet liikkeet hallitusti. Lähellekään ei aina näe hyvin, mutta kauas katsominen ulkopuolisen viestintäasiantuntijan kanssa on tuntunut monelle todella silmiä avaavalta.

Kokonaiskuva ei synny itsestään

Olen huomannut viestinnän sparrauksissani johtoryhmille tai asiantuntijatiimeille, että kokonaisuuden ymmärtäminen ei aina ole helppoa organisaation sisältäkään. Olisi tiedostettava niin markkinoinnin, viestinnän, myynnin kuin mainonnankin lainalaisuuksia.

Se, mikä organisaation sisällä on kuitenkin hallussa, on oma toimiala ja sen erityispiirteet. Sitä on aina ilo kuulla ja kokea konsulttina, sillä siinä tiedossa piilee se ydin, jota kannattaa kommunikoida eri tavoin erilaisille kohderyhmille systemaattisesti.

Uudistuminen alkaa kuuntelemalla

Kun asiakkaalla herää tarve viestinnän ja markkinointinsa uudistamiseen, pidän usein muutaman tunnin työpajan, jossa pääsen kartoittamaan, mikä on nykytilanteessa hyvin, mikä huonosti ja mitä toivotaan. Kirjaan ylös tarkasti erilaiset kohderyhmät, jotta saan näkemyksen keneen kaikkiin voimme viestinnällä vaikuttaa. Ei vain niille, kenelle erityisesti halutaan.

Sama tarkastelu koskee viestintään ja markkinointiin käytettäviä kanavia. Niin omia kuin erilaisten sidosryhmien. Mistä kannattaisi ehkä luopua, onko jotain uutta? Eikä mediaakaan pidä tässä kohdin unohtaa. Ansaittu media on haluttua!

Yhtä lailla kuuntelen työpajaan osallistuvien keskustelua siitä, mitä liiketoiminnan näkökulmasta halutaan ja millaisiin sidosryhmiin pitäisi vaikuttaa. Se antaa ohjenuoraa viestinnän painopisteiden valinnalle tietyssä aikaikkunassa. Liian paljon ja liian nopeasti harvoin toimii, tai ei ainakaan niin kuin todella on haluttu.

Viestintä ei ole vain uutiskirjeitä, kampanjoita tai kivoja somepostauksia. Se on liiketoiminnan moottori, joka parhaimmillaan rakentaa brändiä, tukee myyntiä ja lisää vaikuttavuutta. Kun kokonaisuutta ymmärretään ja johdetaan, kaaos ja resurssien säätäminen ei pelota – se muuttuu mahdollisuudeksi.