Uutistyö perustuu kansalaisten oikeuteen saada tietoa, ja se on keskeinen osa sananvapautta. Sananvapauteen kuuluu myös vahvasti vastuu, joten toimittajan velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Niin toimittajalle, yleisölle kuin jutun kohteelle on tärkeää, että uutisen tiedot on tarkistettu mahdollisimman hyvin.
Monelle viestijälle on tuttua, että omaa organisaatiota tai asiaa koskeva juttu sisältää virheitä. Harmaita hiuksia nostattaa erityisesti, kun vinkkaavien kansalaisten innokkuus tuoda esiin omakohtaisia ja yleensä negatiivisia kokemuksia on päätynyt klikkijournalismin myötä iltapäivälehtiin.
Ikävin tilanne on, kun julkaistussa jutussa lähteen antamat tiedot on otettu vastaan sellaisenaan. Hämmentävän usein näin tuntuu olevan iltapäivälehtiin yhteyttä ottaneiden ”mielensäpahoittajien” vinkkaamissa nostoissa. Ei ole tavatonta, että toimittaja tekee jutun vain lähteen kertoman perusteella, eikä tarkista yksityiskohtia ”syytetyn penkille” joutuneelta.
On varmasti monia tapauksia, jossa virheen voi jättää huomioimatta, mutta lähtökohtaisesti viestijän kannattaa tarkentaa toimittajalle tapahtunut virhe.
Älä pelkää vastinetta
Vaikka virheellinen tai puutteellinen uutisointi olisi kokonaiskuvassa pieni haitta, on asia hyvä yrittää korjata. Huonolla tuurilla uutisen laajempi leviäminen sosiaalisen median tai mahdollisesti muiden medioiden uutisvirtaan ei ole enää yhtä lailla hallittavissa, ja väärä tieto voi jäädä elämään ikävällä tavalla. Pienistä asioista voi pahimmillaan myös kasvaa isompi ongelma, joka vaatii käyttöön järeämpiä aseita – kriisiviestintää. Sitä ei kukaan halua.
Miten tilanteessa voisi tai kannattaisi siis toimia? Seuraavat askelmerkit ovat allekirjoittaneen kokemuksella monesti toimineet kiitettävästi:
Tee oma tiedote/uutinen asiasta, ja jaa se organisaation omissa kanavissa:
- kerro faktat oikein eli korjaa tiedot, jotka oli laitettu väärin tai ratkaisevasti puutteellisina
- viittaa tarvittaessa ko. virheelliseen/puutteelliseen uutiseen, mutta älä etsi/korosta syntipukkia
Ota yhteyttä toimittajaan:
- kerro kohteliaasti, missä kohdin jutun tiedot eivät organisaationne osalta pitäneet paikkaansa
- anna hänelle toinenkin näkökulma juttuun sekä lisätietoa ja tarvittaessa haastateltava omasta organisaatiostanne
- välitä hänelle tiedoksi organisaationne oma tiedote/uutinen asiasta
Mikäli virheellinen uutisointi aiheuttaa isompaa haittaa, on jutun julkaisseelle medialle hyvä tehdä kunnon vastine. Yhteydenotto toimittajan lisäksi myös päätoimittajaan voi olla paikallaan, jos juttu aiheuttaa organisaatiolle merkittävämpää haittaa (maine, liiketoiminnan jatkuminen, juridiset näkökulmat yms.).
Eikö media reagoinut?
Media voi ja usein myös julkaisee uutisia rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista usein kuitenkin täydennetään, kun uutta tietoa on saatavissa. Seuraathan siis, miten teille käy.
Journalistin ohjeissa sanotaan, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. Toimittajan on siksikin tärkeää suhtautua tietolähteisiin kriittisesti. Mikäli siis omasta organisaatiostasi on uutisoitu virheellisesti tai jotain olennaista jätetty kertomatta – älä ole hiljaa. Uutisen myötä mahdollisesti syntyneillä väärillä mielikuvilla kun on taipumus pullahtaa pintaa jossain toisessa yhteydessä myöhemmin.
Kiinnostuitko tai onko tilanne päällä? Soita meille tai laita sähköpostia info@viestintapalvelu.fi, niin voimme yhdessä miettiä ratkaisuja organisaationne mediaviestintään tai auttaa sisällöntuottamisessa vastineeseen tai tiedotteisiinne.